Petroskoi muistetaan, ainakin oman ikäpolveni kyseessä ollessa, Väinö Linnan teoksesta Tuntematon sotilas.
Etsiessäni tietoa Karjalan Tasavallan pääkaupungista törmäsin lähinnä historian artikkeleihin. Tietoa tämän päivän Petroskoista oli saatavilla ainoastaan pieninä murusina ympäri internettiä.
Ajattelin, että tämä kaupunki ansaitsee enemmän huomiota ja näkyvyttä. Petroskoi on kaunis kaupunki täynnä ihmeteltävää turistille. Tästä syntyi ajatus blogisarjan kirjoittamisesta. Kirjoituksissani tulen käsittelemään matkustamista, nähtävyyksiä, aktiviteetteja, ravintoloita, arkkitehtuuria, majoitusta, yrityksiä, suomen kielen asemaa, kulttuuria, omatoimimatkailua, retkeilyä.
Näkökulmani on ihan tavallisen ummikon näkökulma, kirjoitan siitä mitä näen ja miten koen.
Yleisvaikutelma Petroskoista on siisti, rauhallinen ja kaunis kaupunki Äänisen rannalla. Vastaantulevat ihmiset ovat hyvin pukeutuneita, eikä kerjäläisiä juuri näy. Näin kevään korvalla satama-alue vilkastuu ja terassit laittavat saslikgrillinsä tulille. Ilmassa leijuu savun ja ruuan tuoksu, perheet liikkuvat yhdessä.
Leppoisa on se sana, jolla Petroskoita kuvaisin.
Kaupunki tarjoaa matkailijan näkökulmasta herkkulautasen. Kulttuurin ystäville on tarjolla konsertteja, näyttelyitä, museoita.
Ostosmatkailijat löytävät omat mekkansa kaupungin lukuisista liikkeistä. Tarjolla on kaikkea ja paljon. Kenkiä, käsilaukkuja, vaatteita, hajuvesiä, merkkiliikkeitä, kirpputoreja...se mitä et täältä löydä, sitä et tarvitse.
Aktiivisempaa matkaa hakevat pääsevät mukaan koskenlaskuun tai vaikkapa vaellusreissulle Kivatsun putouksille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti